Laajempi ruuvin väli voi vähentää lyhytaikaisen reidenpään nekroosin riskiä optimoimalla kiinnityksen vakautta reisenniin murtumapotilailla, joilla käytetään kolmion muotoista kanavoitua ruuvikiinnitystä

Shengyu Wan, Jian Zhang, Tongzheng Zhang, Lijunpeng Jia, Xiaozhong Luo, Weixiang Shi, Jiaqi Wang, Jingchi Li, Xi Chen & Wenqiang Xu

Edellinen

Femurikaulan murtumien yhdeksi pääkomplikaatioksi liittyy reidenpään nekroosi. Fiksation epävakaus on merkittävä tekijä, joka lisää reidenpään nekroosin riskiä potilailla, joille on tehty sisäistä fiksaatiota. Ruuvikonfiguraation strategian muutoksilla voi olla merkittävää vaikutusta fiksaation vakautta. Teoreettisesti laajempi ruuvin etenemissuunnan jakautuminen voi parantaa välitöntä kulmavakautta leikkauksen jälkeen. Kuitenkaan ei ole vielä selvitetty, voiko tämä ruuvikonfiguraatiostrategia tehokkaasti optimoida fiksaation stabiiliutta ja siten vähentää reidenpään nekroosin riskiä.

Menetelmät

Tässä tutkimuksessa tehtiin kattava tarkastelu potilaiden kuvantamistiedoista, joilla oli reiden kaulan murtumia. Suurin etäisyys kraniaalisen ja kaudaalisen ruuvien välillä mitattiin reiden pään ja kaulan liitosviivan suuntaisesti. Tämä mittaus jaettiin sitten reiden kaulan pituudella laskeakseen ruuvin leviämislujituksen. Näiden parametrien eroja analysoitiin tilastollisesti potilaiden kesken, joilla oli ja joilla ei ollut reiden pään nekroosia. Regressioanalyysiä käytettiin tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä reiden pään nekroosille. Lisäksi ruuvin leviämislujituksen vaihteluiden biomekaaniset seuraukset simuloidaan kolmiulotteisilla numeerisilla malleilla.

Tulokset

Kliininen tarkastelu osoitti, että reidenpään nekroosia sairastavilla potilailla oli alihyvät ruuvien leviämisen luokat, jotka tunnistettiin itsenäiseksi riskitekijäksi reidenpään nekroosin kehittymiselle. Lisäksi kiinnityksen vakaus parani ruuvien leviämisen luokan optimoinnilla.

Lopputulos

Lyhytaikaisen reidenpään nekroosin riskiä voidaan tehokkaasti vähentää ruuvikonfiguraatioiden jakauman optimoinnilla. Erityisesti ruuvin etenemissuunnan parantaminen laajemmalla leviämisellä, jota navigointijärjestelmä helpottaa, voi olla tehokas biomekaaninen strategia reidenpään nekroosin esiintymisen vähentämiseksi.

Kuvassa A ruuvit on jaettu optimaalisesti ja luun yhdistyminen on saavutettu; kuvassa B ruuvit on jaettu huonosti, mikä johtaa reidenpään nekroosiin.

Kirjoittajat rakensivat digitaalisia malleja.

Ruuvin rasitus vaihtelee eri malleissa.

Löydökset:

Tämä tutkimus osoittaa, että kiinnityksen stabiilisuuden optimointi ja ruuvin hajauttamisen parantaminen voivat merkittävästi vähentää lyhytaikaisen reidenpään nekroosin riskiä.

Viiteartikkeli:

European Journal of Orthopaedic Surgery & Traumatology (2026) 36:25 https://doi.org/10.1007/s00590-025-04602-z